2009-12-08

Pää täynnä uutta

Kaksi päivää töitä takana. Kovalla tahdilla koitan painaa asioita päähän. Jotain jo osaankin, ainakin tyydyttävästi. Kaikki on kyllä mielenkiintoista ja mukavan tuntoista hommaa. Ja monipuolista. Viimeyön näin vain työjuttu-unia. Varmasti vielä tämäviikon ja luultavasti ensiviikollakin samat unet jatkuu. Mutta eikös unen aikana sisäistetä päivällä opitut ja koetut asiat.


Lapsilla on mennyt päivähoidossa oikein hyvin. Mielellään ovat jääneet sinne aamulla. Ja illalla on paljon uutta kerrottavaa kavereista, leikeistä ja muista päivän tapahtumista. Ja hyvin tulee lapsilla uni illalla.


Kameraan en tarttunut pariin päivään, pitää odottaa että arki vähän rutinoituu. Tässä kuva toissavuoden kesältä. Nautiskelen hetken kuvan tunnelmalla.


Image and video hosting by TinyPic

6 kommenttia:

Laiza kirjoitti...

Onnea työpaikasta. Kylläpä se arki siitä asettuu.

Heli kirjoitti...

Ihanasti alkanut teillä kaikki sujumaan, se on kiva kuulla!!

Onko kuvassa miehesi? Mistä se on otettu?

Suvi kirjoitti...

Yllättävän hyvin on kyllä kaikki mennyt, ainakin tähän asti. Vähän vain pelottaa, että opinko kaikki jutut töissä niin lyhyessä harjoitteluajassa.

Kuvan Pariisista Louvren sisäpihalta. Kuvan mies on vain joku joka sattui istumaan hienosti suihkulähteen reunalla. Siitä oli pakko napsasta kuva. Tuon reissun tein kahdestaan serkun kanssa. Viimekesänä mieskin pääsi mukaan.

Marika kirjoitti...

Kyllä sinä ne työjutut varmasti opit. Alussa ehkä voi tuntua epävarmalta, mutta kyllä se siitä alkaa sujumaan kun alkushokki on ohi :) ja kiva kuulla, että lapsetkin ovat noin hyvin sopeutuneet päivähoidon arkeen. Kannattaa kuitenkin varautua pieneen takapakkiin jossain vaiheessa... kun lapset huomaa että hei, tämä onkin pysyvä ratkaisu, ei väliaikaista hauskanpitoa ;) Mutta kyllä sekin vaihe menee pian ohi sitten (haluan kyllä tietää jos sitä ei tule ollenkaan ja olin aivan väärässä!! :)

Suvi kirjoitti...

Kyllä varmasti tulee lapsille se väsymys päiväkotiin. Ihte inhosin olla pienenä päiväkodissa (onneks ei tarvinut olla kuin vuosi), joten pelkäsin kyllä vähän miten lapset sinne sopeutuu.

Helinä Laajalahti kirjoitti...

Tsemppiä töihin, kyllä se siitä alkukankeuden jälkeen lutviintuu :)

Sinulle on muuten tunnustus blogissani, käy vilkaisemassa :)