Mikään ei tunnu miltään

Tiedättekö sen tunteen, kun jonkun hyvän kirjan luettua ei mikään innosta, ei halua aloittaa uutta kirjaa tai ylipäätänsä tehdä oikein mitään. Ajatukset on jäänyt eri maailmaan, sinne kirjan maailmaan. Minusta tuntuu nyt siltä.

Ei tämä mikään kovin paha ole sentään. Joskus on ollut pahenpaakin. Esimerkiksi Twilight-saagan kirjojen jälkeen on käynyt vielä pahemmin. Mikään ei tuntunut miltään, eikä millään ollut mitään väliä. Onneksi on ohimenevää.

Jotain mietittävää sain sentään. Kirpparilta löytyi iso pussillinen Aarikan erivärisiä puupaloja. Ehkä jostan tehtaanmyymälästä peräisin. Noista vois alkaa nyt askartelemaan jotan. Tykkään kovasti Aarikan korvakoruista, joten jotan sellasta vois kehitellä. Täytyy vain käydä ostamassa askarteluliikkestä jotan osia ensi.

Vieraasta päästiin

Pari väivää meni siis lukemisessa. Stephenie Meyerin Vieras oli mielenkiintoinen kirja. (Ja tais olla ensimmäinen kirja jonka lainasin kirjaston scifi-hyllystä. Ainakin luulen niin.) Kirjan sata ensimmäistä sivua oli kyllä puuduttavaa, jotenkin tylsää. Sen jälkeen tarina alkoi viedä mukanaan, eikä lukutaukoja meinannut maltaa pitää ollenkaan. Kannattaa siis sinnitellä alun ohi.

Ja vaikka ei olisi kovin kiinostunut tällaisista luonnottomista tarinoista, pystyy sen silti lukemaan helposti. (Itsekkään en ole siis aiemmin innostunut scifistä, kait tämä siihen genreen kuuluu.) Meyer osaa kirjoittaa hyvin koukuttavia kirjoja. Huomasihan sen jo Twilight sarjasta. Mielenkiinnolla odotan siis lisää hänen kirjojaan. (Enkä tosiaan vähiten sitä ensi kuussa tulevaa Aamunkoita.)

Ja niille jotka kirjan on lukenut. Kuvittelin kirjan alusta asti Jaredin Gerard Butlerin näköiseki. Jos siis kirjasta tehdään elokuva, voi olla melkoinen sopeutuminen eri näyttelijään.

Vieras

Kaksi päivää on ollut melko hiljaista. Itse olen istunut sohvannurkassa ja vain lukenut kirjaa. Illalla sitten olen siirtynyt sänkyyn lukemaan. Stephenie Meyerin Vieras on saanut minut koukkuun.

Sunnuntaina kävin sentäs välillä lenkillä ja järjestin lasten huoneen uudelleen. Ja eilen vein pojan kerhoon ja myös hain. Käytiin myös järjestämässä kirppispöytää. Mutta kaikki muu aika on sitten tullut luettua.

Tänään taidetaan lähteä Mummulle ja Pappalla käymään. On kyllä kaunis ilma, joten ulkonakin olisi kiva olla. Joku syysretki pitää kyllä tehdä. Ei välttämättä tänään, mutta pian.

Merirosvoradio

Illalla serkulla ystävien kanssa. Leivottiin pitsaa ja tehtiin omena-kaurapaistosta. Serkku leikkasi ja värjäsi ystävän hiukset, ja erittäin hienot tulikin. Pitsaa leipoessa serkun kaapista löytyi erikoinen maustekokoelma. Ja illan päätteeksi vielä aivan loistavan hyväntuulinen elokuva.

Merirosvoradio (2009). Ohjaus Richard Curtis ja näyttelijöinä mm. Philip Seymour Hoffman, Nick Frost, Rhys Ifans ja Chris O'Dowd. Hienosti lavastettu laiva, 60-luvun musiikki ja vaatteet, ihan loistavat näyttelijät ja mahtavaa komiikkaa (tai ainakin minuun upposi). Juoni tässä nyt ei ollut kovin kummoinen, mutta ei se haitannut. Näyttelijät ja roolit oli kyllä erittän hyviä, sekä laivalla että laivan ulopuolella Brittein hienostopiireissä. Ehdottomasti katsomisen arvoinen. Ja kyllä soundtrackkikin taitaa olla ostamisen arvoinen.

Pikku-Hawk

Poika on haaveillut skeittilaudasta jo keväästä asti. Nyt löytyi sitten kirpparilta sellainen neljällä eurolla, ja ranne suojat eurolla. Saa alkaa harjoittelemaan kypärä päässä (edes vähän sitä tasapainoa). Poika luulee itseään suunnilleen Tony Hawkiksi Vanssit jalassaan. Onhan se hyvä että on itsetuntoa. Itsekkin olisi kiva kokeilla, mutta pitäisi olla joku joka vähän edes tietäisi miten se tapahtuu. Olen aina halunnut koittaa myös lumilautailua ja surffausta. Joku vetää puoleensa tuollaisissa lajeissa.

Kirpparilla oli mennyt jo hyvin tavaraa, kun kävin iltapäivällä viemässä lisää tavaraa. Illalla leivoin pitsaa ja katoin elokuvaa. Miehellä oli kaverin 40v. juhlat, joten sain nauttia elokuvasta aivan rauhassa.

Jätä se! Älä tuhlaa aikaasi vääriin miehiin (2009). Ohjaus Ken Kwapis ja näyttelijöinä mm. Ginnifer Goodwin, Justin Long, Jennifer Aniston, Ben Affleck, Scarlett Johansson, Bradley Cooper, Kevin Connolly, Jennifer Connelly ja Drew Barrymore. Romanttista draamaa, ja ehkä vähän komediaakin. Luulin elokuvaa paljon komediallisemmaksi, mutta tämähän oli jopa melko vakava, ainakin osaksi. Miesten ja naisten välistä väärinymmärrystä, toiveita tulevaisuudesta, katkeruutta valinnoista, omien atteiden mietiskellyä. Mukava elokuva, joka kyllä tyydyttää sen romanttisen puolen (varsinkin Ginnifer goodwin ja Justin Long oli mieleeni), mutta jäin kyllä kaipaamaan sitä komedian puolta enempi. Tai sitten tämän elokuvan huumori ei vain oikein uponnut minuun täysillä. Kannattaa silti katsoa, sillä hyviä näyttelijöitä on saatu kasaan melkoinen läjä.

Yöllä piti vielä kaivaa kamera esille ja kuvailla vähän kynttilälyhtyä. Kauniita varjojakin heitti seinälle ja kattoon.

Teinimusikaalit

Sain tänään sen pöydän kirpputorilta. Eilinen ilta menikin hintalappuja laittaessa, kun sain tietää pöydän numeron. Vein tytön kerhoon ja käytiin viemässä pojan kanssa vaatteita jo myyntiin. Käyn vielä myöhemmin tänään viemässä lisää tavaraa.

Viime viikonloppuna katsottu 17 Again elokuva sai aikaan sen, että katsoin kaikki kolme Zac Efronin tähdittämää High School Musicalia peräkkäisinä päivinä. Aika kevyissä tunnelmissa on siis mennyt muutama ilta. Ehkä nyt tekis hyvää joku veriroiskuu- elokuva.

High school musical (2006, 2007, 2008). Ohjaus kaikissa elokuvissa Kenny Ortega ja näyttelijöinä mm. Zac Efron, Vanessa Hudgens, Ashley Tisdale, Lucas Grabeel ja Corbin Bleu. Siirappinen musikaalitrilogia teineistä. Aivan kelpo viihdettä, vaikka ei ne kaikki laulut niin mieluisia ollutkaan. Muutamia hienoja tanssikohtauksia. Kannattaa katsoa jos tykkää musikaalesta ja Zac Efronista.

Meri

Tässäpä muutama kuva eiliseltä Trullevista. Merta on aina välillä hyvä käydä katsomassa. Siellä se oli paikallaan. Ja taas on helpompi hengittää.

(Lähes) hellemyrsky

Koko kesäinen ja tuulinen päivä mummulla ja pappalla. Siis mikä syksy tämä oikein on, lämpöä 22 astetta. Tein taas lisää hilloa mummulle pakastimeen. Käytiin myös kirjastossa Lohtajalla. Siellä kun on paljon pienempi kirjasto kuin täällä Kokkolassa, niin sieltä löytää kaikkea kivaa paljon helpommin. Nyt lainasin läjän elokuvia, lapsille äänikirjoja, sisustuskijoja ja muutaman aivan lukukijankin. Ja kun kirjastot on samaa maakuntakirjastoa, saa ne palauttaa tänne Kokkolaan. Kätevää.

Illalla kävin katsomassa tuulta merenrannalla. Ja kyllähän sitä siellä riitti. Laitan huomenna kuvia, kunhan saan valittua, kortille tuli nimittäin 99 kuvaa räpittyä. (Sopiva määrä tälle päivämäärällä 090909.)

Teetä ja juoruilua serkun kanssa vielä kuvailujen jälkeen. Ei siis mitään järkeviä keskustelunpätkiä kahdelta tyypiltä, jotka ilmaisee lähes kaikki adjektiivit erilaisina ääninä.

Omenahillo

Taas oli omenapuusta tippunut omenoita. Yhteensä iso korillinen. (Ja puussakin on ainakin toinen korillinen vielä jäljellä.) Tein niistä nyt sitten hilloa. Puolet tein aivan tavallista, mutta puoleen laitoin tuoretta inkivääriä sekaan. Tuli melko hyvää, molemmista. Sen verran jäi vielä omppuja, että taidan leipoa illalla piirakan, sellaisen pellillisen.

Tummat kynnet

Tällä viikolla Kokkolan uusi kirjasto täyttää 10 vuotta. Kirjastossa on siis koko viikon kaikenlaista normaalista poikkeavaa toimintaa. Tänään alkoi käytöstä poistuneiden kirjojen ja lehtien myynti (0,50€/kpl) ja olipa kirjastotäti leiponut jättisuuren täytekakunkin ja keittänyt kahvit. Itse en kyllä kerennyt tuhon herkutteluun, kun riensin Jaana Kapari-Jatan luennolle. Oli mielenkiintoista kuulla miten Harry Potterit on käännetty suomenkielelle.

Sain tuollaisin kangaskassin, kun lainasin muutaman kirjan. Niitähän nyt aina tarvii. Kaupassa sain jonkun aivokatkoksen ja ostin tuollaista punaista (oikeasti tummanviininpunainen) kynsilakkaa. Olen niin surkea lakkaamaan kynsiä, että tulee harvoin käytettyä mitään noin tummaa väriä. Nyt pitää sitten harjoitella. (Ja en voi ymmärtää miten käsien kuvaaminen on niin hankalaa, varsinkin tällaisten tappisormien.)

Sunnuntai

Eilinen päivä vain oleskeltiin kotona. Lajittelin kirpparille vietäviä tavaroita, ja sinkin aikamoisen kasan aikaan. Nyt on työhuoneen lattia täynnä vaatetta. Illalla katselin yhden elokuvan. Siinäpä se päivä sitten menikin.

Kapteeni Corellin mandoliini (2001). Ohjaus John Madden ja näyttelijöinä Penélope Cruz, Nicolas Cage, John Hurt ja Christian Bale. 2. maailmansodan aikainen rakkusdraama kreikan saaristossa. Maisemat on kauniit, sotaa on kuvattu sopivasti, tarinakin on koskettava. Mutta, en tykkää oikein tuosta Cagesta. Ja tykkään kovasti Balesta. Ja koska Balen roolihahmo Mandras menetti rakkaansa Cagen roolihahmo Kapteeni Corellille, mua ärsyttää. Tästäsyystä elokuva oli huono, suorastaan ärsyttävä. Ehkä jollekkin Cage-fanille sopiva romanttinendraama, mutta itse en liikuttunut pätkääkään, paitsi ehkä siitä miten kurjasti Mandasille kävi.

Itselläni vaikuttaa erittäin paljon elokuvissa se, ketkä niissä on näyttelijöinä. Jos joku näyttelijä ärsyttää tai en pidä hänestä, niin koko elokuva voi olla pilalla, vaikka muuten olisi toimiva, kuten tuo Kapteeni Corellin mandoliini. Ja tuo mistä ärsytys johtuu, on aivan mysteeri. Jostan vain pitää ja jostain ei, vaikka he oisivatkin hyviä näyttelijöitä. Esimerkikis ennen inhosin Christian Balea (siis olin mielenvikainen), mutta kun katsoin The Prestigen aloin pitämään hänestä paljon. Yksi ainut elokuva muutti kokonaan tuon ärsytyksen ihailuun. Sama muutos tapahtui Hancockissa Will Smithille. tosinpäin ei tätä muutosta ole tapahtunut, ainakaan muistaakseni, kerron kyllä jos tulee mieleen.

Teetä ja teineilyä

Eilen vietettiin taas hauska ilta serkun ja ystävän kanssa. Ystävä oli ostanut sellaisen piikkimaton (jonka pitäisi rentouttaa ja laittaa veri kirtämään) ja sitä testailtiin. Juotiin myös teetä ainakin kaksi kannua, ja taisipa purkki Ben & Jerry´siäkin kulua. Myös elokuva kuului iltaamme, kuten yleensäkkin.

Serkun ihanat astiat, niistä tee maistuu hyvältä. Kuva on otettu uudella (tai siis äidin vanhalla) puhelimella. Äiti osti uuden niin sain sen sitten omani (kuusi vuotta vanhan) tilalle. Onhan se ihan kätevä kun on puhelimessa kamera, jos vaikka kaupassa pitää kuvata jotain vaatetta tai tavaraa vertailun vuoksi. Tai jos saa idean jostan nähdystä, vaikka lehdessä. Mutta onhan nuo kuvat aivan surkeita laadultaan.

Illan elokuvana oli 17 again (2009). Ohjaus Burr Steers ja näyttelijöinä mm. Zac Efron, Thomas Lennon ja Matthew Perry. Erittäin hauska komedia. Monessa kohtaa piti taputtaa käsiä ja nauraa vedet silmillä. Ja kyllä nyt vähän ymmärrän tuota Zac Efron kuumettakin, pakko myöntää. Myös Thomas Lennon teki hienon roolin nörttinä ystävänä. Ja kyllä Matthew Perrykin osaa mielestäni näytellä erittän hyvin, ainakin tälläsitä vähän raukkaa päähänpotkittua tyyppiä. Kannattaa kyllä katsoa. Loistavaa hömppäviihdettä.

Perjantaina katsoin myös elokuvan, Trust the man (2005). Ohjaus Bart Freundlich ja näyttelijöinä mm. Julianne Moore, Maggie Gyllenhaal, David Duchovny ja Billy Crudup. Hauska ja hyväntuulinen draamakomedia. Hyvät näyttelijät ja hyvä (joskin kyllä ennalta arvattava) juoni. Sellainen perusmukava elokuva. Kannattaa katsoa.

Oma elämä elokuvan roolitus

Mikaelalta nappasin tämän tällaisen elokuva/omaelämä jutun. Viimeyönä en saanut kunnolla nukuttua, ja mietiskelin sitten vain tätä. Oikeasti erittäin vaikea, aikanin minulle.

Jos elämästäsi tehtäisiin elokuva, kuka esittäisi sinua, ihastuksen kohdettasi, parasta ystävääsi, vanhempiasi ja pahinta vihollistasi?

Minä itse voisin olla Maggie Gyllenhaal. Ei niin kovin pintaliito tyyppi, ja elelee mielestäni melko rauhallista ja normaalia elämää. Tyylikin on yleensä melko rento, niin pukeutumisessa kuin muussakin olemuksessa. (Ja vaatimuksena oli ehdottomasti tummat hiukset.)

Ihasutkseksi kävisi oikein hyvin Jake Gyllenhaal. Tai oikeastaan se nyt oli selvä valinta. (Nyt tuo "minä itse" valinta tuntuu kyllä vähän hassulta, mutta olkoot.) Gyllenhaal on ollut jo kauan yksi suosikeistani.

Paras ystäväni voisi olla vaikkapa Amy Adams. En nyt keksi oikein hyviä selityksiä tälle, mutta varmasti Amyllä on yhtä hyvä huumori kuin ystävälläni.

Äidistä tuli heti mieleen Jamie Lee Curtis. Ehkä vähän ulkonäöltä samaa kuin äidissäkin. Ja suunnilleen saman ikäinen ja pituinen kuin äitini.

Viholliseni vois olla Cameron Diaz. Vaikka pidänkin hänestä oikeasti, olisi hän silti sopiva tähän. Osaisi varmasti näytellä ärsyttävää akkaa.

Kokkisota

Koko päivä ollaan oltu mummulla ja pappalla Lohtajalla. Lapset liekki käpylehmillä, rakensi pahvilaatikosta telkkarin ja riitelivät siitä kumman kumisaappaasta hakevat jäätelöä... Itse leikein kokkisotaa. Tein mustaherukoista, punaherukoista ja karviaisista 13 litraa hilloa. Ruoaksi viisi litraa jauhelihakeittoa (saa mummu laittaa loput pakkaseen, onpahan sitten valmiiksi toiselle päivälle). Ja vielä jälkkäriksi pellillisen raparperipiirakkaa. Keitto ja piirakka oli oikein hyviä, hilloa en maistanut, mutta täti sanoi sen maistuneen hyvältä.

Eilen katsoin elokuvan (liekö elokuva vastapainoa edelliselle elokuvalle) Mamma Mia! (2008). Ohjaus Phyllida Lloyd ja näyttelijöinä mm. Meryl Streep, Pierce Brosnan, Colin Firth, Stellan ja Amanda Seyfried. Vaikka en ole mikään super Abba fani (myönnän kyllä omistavani heidän kokoelmalevyn), niin elokuva upposi minuun ihan hyvin. (Pidän kyllä musikaaleista lähes aina.) Rosoiset lauluosuudet oli ihan hyviä, vaikka Amanda Seyfriedistä en niin pitänytkään. Sen sijaan miehet (Firth, Brosnan ja Skarsgård) oli loistavia. Juonihan tässä ei ollut häävi, eikä elokuvassa muutenkaan ollut mitään sävähdyttävää, silti pidin tästä jostain syystä.

Pöytävaraus

Käytiin kirpparilla työtön kanssa. Tarkoituksena oli varata pöytä (ja saatiinkin se ensiviikolle), mutta tulihan siellä kierreltyä samalla. Itselleni vaatteita, uusi Edc t-paita (2,50€) ja Indiskan kesämekko (4€). Tuossa mekossa vain mietityttää tuo väri, kun se ei ole tumma. Voihan sen sitten värjätä, jos en tule tuon vaaleuden kans toimeen. Malli oli kyllä oikein hyvä.

Paita- Roxy
Housut- Benetton (kirpparilta)
Huivi- Marokosta vuonna 1998
Laukku- Marc O'Polo (kirpparilta)
Kengät- Vagabond
Eteisen seinä- vaiheessa

Eilen illalla katsoin niinkin piristävän elokuvan kuin American Psycho (2000). Elokuvan on ohjannut Mary Harron ja pääosassa on Christian Bale. Bale esittää nuorta juppia 80-luvun New Yorkissa. Pintaliitoelämää ja raakoja murhia. Rauhallista tappomeininkiä.

Ja se Edc-takki on täydellinen. Nyt siis pakkasia odotellaan...

Elokuvia

Muutama on tullut katsottua. Melko erikoisia valintoja, ainakin joidenki mielestä. Ehkä niihin vähän kaupallisempiin taas kohta. Melko paljon olis tullut hyviä uutuuksia vuokraamoihin.

---

Hämärästä aamunkoittoon (1996). Ohjaus Robert Rodriguez ja näyttelijäinä mm. George Clooney, Juliette Lewis, Quentin Tarantino ja Harvey Keitel. Mässäilyä väkivallalla, alastomilla naisilla, suolenpätkillä, verellä jne. Tyypillistä Rodreguezia ja Tarantiinoa. Tästä ei oikein tiedä tykkääkö vai ei. Ehkä kumminkin enempi tykkään.

---

Cry-Baby (1990). Ohjaus John Waters ja pääosissa Johnny Depp ja Amy Locane. Musikaalikomedia 50-luvun tyyliin. Hienoja autoja, asuja ja laujuja. Ja Johnny Depp. Tämä vaan täytyy katsoa aina välillä.

---

Tulen valtakunta (2002). Ohjaus Rob Bowman ja pääosissa Christian Bale ja Matthew McConaughey. Seikkailu lohikäärmeitä vastaan. Ilman Balea en olis edes harkinnut katsomani tätä. Mutta oikeastaan aivan hauska elokuva, joten ei kyllä harmita yhtään että tuli katsottua. Voisin katsoa ehkä toistekkin.