Herkullista sushia.
Syyskuu ja kuuden vaatteen haaste on ohi. Onnistuin siinä lähes täydellisesti. Kun olin sairaana, oli pakko ottaa vielä yksi villapaita lisäki, muuten olisin paleltunut töihin ja varsinkin työmatkalle. Ja yllättävän hyvin tuli toimeen noin vähällä vaatteita. Olen muutenkin sellainen jumittaja luonne. Jos tykkään jostain vaatteesta oikein paljon, voisin pitää vaatetta lähes tauotta, pesu vain välillä on pakko suorittaa, mutta heti vaatteen kuivattua taas laitan sen päälle. Saatan tehdä monta kertaa samaa ruokaa peräkkäin, kunnes keksin jonku toisen jumitusruoan. Musiikkia voin kuunnella samalta bändiltä vaikka miten kauan (tällä hetkellä ihana Placebo) ja joskus jopa yksi kappale soi montamonta kertaa päivässä. Joskus innostun katsomaan saman näyttelijän kaikki käsiini saamat elokuvat peräjälkeen. Jude Law, Robert Downey Jr., Joseph Gordon-Levitt ja muiden mahtavien näyttelijöiden putkia on siis pidetty.
Ja nyt kun saisi laittaa mitkä tahansa vaatteet kaapista päälle, en löytänyt muka mitään päälle pantavaa, joten laitoin yhdet niistä samoista joita olen käyttänyt jo kuukauden putkeen. Jumitan siis helposti.
Tästä kaikesta vaatejutusta huomasin ainakin sen, että kaapin ei tarvi pursuta vaatteita vaan vähempikin riittää. Suraava operaatio onkin sitten vaatekaapin pävitys ja tyhjennys. Siitä sitten myöhemmin lisää.
Ja ettei aivan jumittaisi samassa ruoassa, tein meille eilen iltaruoaksi sushia. Tyttö katsoi vieressä kun väkersin merilevän ja riisin kimpussa, ja sanoi osaavansa sitten isona, kun nyt katsoo tarkasti. Kyseli myös milloin se ketturuoka oikein on valmista.
Tekstit
4 kommenttia:
Jumittaminen on kivaa. Ja sushi samoin.
Onneksi olkoon muuten, voitit Burton-arvonnassani! :)
Minäkin olen vähän sellanen jumittaja. Kaupastakin taidan kantaa aina ne samat jutut. Minusta se samoissa jutuissa pitäytyminen on jotenkin turvallista ja helppoa, helposti ennakoitavaa. Inhoan yhtäkkisiä suunnitelman muutoksiakin. Olen myös aika mielikuvitukseton, samoissa vanhoissa on siksikin helppo pitäytyä.
Teeppä postaus niistä vaatteista mitä pidit ja miten niitä yhdistelit, se ois mielenkiintoista!
Täällä yksi jumittaja myös! Minä olen löytänyt sisäisen jumittajani lasten myötä :) Pienten lasten kanssa on helppo toimia tuttujen ja turvallisten "kaavojen" mukaan enkä myöskään pidä suuresti suunnitelmien muutoksista. Enkä oikeestaan pidä sitä edes pahana, sopii mulle ;)
Sushi kuulostaa hyvältä, NAM!
Hyvää viikonloppua!
Sama vaiva täällä, jumittaminen on jotenkin vaan helppoa ja vaivatonta, vaikkakin välillä siihen kyllästyy ja koittaa keksiä muutakin sitten.
Sushi näyttää ja kuulostaa herkulta! Pitäisi joskus itsekin uskaltautua kokeilemaan (mutta ei ehkä kiireisen työpäivän jälkeen hirveässä nälässä ;)
Lähetä kommentti