Kesäyöt

Olen enempi ilta- ja yöihminen. Varsinkin kesällä valvominen on ihanaa, kun on valoista ja voi nähdä ensin auringon laskun ja sitten vielä nousun. Toki tuota valvomista hieman rajoittaa se, että lasten takia aamulla on noustava ylös.

Ajatuksen tasolla aikaisin herääminen on kyllä mukavaa, mutta käytännössä se aina tökkii. Lasten myötä olen kyllä vähän oppinut sitä. Onneksi hekin ovat enempi ilta ilmisiä ja nukkuvat aamulla mielellään yhdeksään asti.

Välillä pelottaa jo valmiiksi ajatus siitä, että jos (ja toivottavasti) saan talvella töitä, niin miten meidän perhe oppii aamuheräämisiin. Mutta eiköhän siihenkin taas sitten totu.

Nämä kuvat viime kesältä.