Pinkki tuoli sai kaverin

Sain naapurilta vanhan ja huonokuntoisen tuolin. Laitoin ohuesta vanerista pyöreän istuinosan rikkinäisen tilalle (pientä hampaitten kiristelyä tuotti tuo pyöreän osan tekeminen), laitoin nauloja tueksi ja kiristelin mutterit. Maali loppui kyllä kesken, tarvisi vielä kolmannen kerroksen, mutta saa nyt kelvata noin. Pinkki tuoli sai siis kaveriksi toisen pinkin tuolin työpöydän ympärille.

Iltaohjelmana juoksulenkki, kutomista ja elokuvissa käynti. Nyt pitää taas aloittaa juokseminen kesätauon jälkeen. Kaksi lenkkiä olen jo reippaana tehnyt. Ajattelin myös kannattaa meidän pikku leffateatteria, kun olivat laittaneet halvat hinnat tälle viikolle.

Elokuvana oli Nicolas Cagen Tieto. Alku oli kyllä aivan lupaavaakin, mutta loppua kohden elokuva alkoi mennä niin huonoksi että lähes nauratti. Toki välillä myös pelotti, ainakin siis minua, joka inhoan kauhuelokuvia (koska pelkään niin paljon). Myöskin Nicolas Cagen näyttelijänä tökki todella pahasti, koko elokuva samalla ilmeellä. Tuli vähän sellainen olo, että nyt on yritetty tehdä joku oikein iso supertieteis elokuva, mutta epäonnistuttu kyllä täydellisesti. Parasta elokuvassa oli isolla voimakkuudella soinut Beethovenin joku sinfonia. Se kuulosti erittäin komealta.