2009-08-11

Ukkonen

Piparminttu Karamellimaassa kertoi ukkostarinoita. Niistä pidän minäkin. Ne on sellaisia luonnonvoimia mille me ei voida mitään. Niitä pitää pelätä kunnioittavasti. Niin Mummu on opettanut meille.


Ukkonen on mahtavaa. Lapsena maalla sai pelätä enempi, kun eihän siellä niitä ukkosenjohdattimia ole samalla lailla kuin kaupungissa. Aina kun tuli ukkosenilma, mentiin tuvan penkille kuuntelmaan jyrinää. Ja oiken kovalla ukkosella mummun ja pappan vanhaan Saab96 istumaan. Auton renkaat kuulemma auttavat eristämään sen maasta.


Oikein kunnolla en ukkosta pelännyt, mutta pallosalamoita kyllä. Niistä oli kerrottu kaiken maailman tarinoita, ja kaverinmummulle oli kuulemma tullut pallosalama takan piippua pitkin sisälle ja hajottanut koko takan. Musitan että rakensin suojamajan moneen kertaan ikkunaan laitettavista kärpäsvekkosuojista. Tuskimpa olis pidätelleet pallosalamaa. Onkohan niitä oikeasti edes olemassa, vai peloteltiinko meitä vain.


Kerran oltiin (90-luvun alussa) lapinreissulla isin ja veljen kanssa. Teltassa yötä. Oli vuosisadan kovin ukkonen koko lapissa. Silloin kyllä vähän jo pelotti oikeasti. Taivas oli kokoajan kirkas salamoista ja jyrisi aivan hirvittävästi. Autoon mentiin sitten sielläkin istuskelemaan.


Nyt Pariisin reissulla oli myöskin kahtena ilta ja yhtenä yönä aivan mahtava jyrinä. Vielä lähes kokonaan kivisen kaupungin päällä se jyrinä tuntui vielä suuremmalta. Salamat oli hienoja pilkkopimeällä taivaalla. Se oli mahtavaa.


Viimeyölle luvattiin sedetta ja tälle päivälle ukkosta. Ja täällä paistaa aurinko. Huijuuta, sanon minä. Tokihan tiedän että ne ovat vain sääENNUSTUKSIA, mutta silti.


7 kommenttia:

Mikaela kirjoitti...

Ukkonen on ihanaa, en tiedä miten fiksua on sännätä ulos kun jyrisee mutta minulle se on vain ihana elämys, pieni salamointi tekee kaikille hyvää ;O)

Suvi kirjoitti...

Näin juuri me tehdään mieheni kanssa, tykätään molemmat ukkosesta. Nyt just alkoi satamaan kaatamalla vettä ja muutama jyrähdys kuului. Huippua.

Pieni Lintu kirjoitti...

Me tykätään kans miehen kanssa ukkosesta, tosi harvoin vaan täällä Vaasassa ukkostaa..kerran tänä kesänä on jossain kaukana vähä jyrissyt. :/ Toki sitä vähän pelkääkin ja pitää aina sähkölaitteet ottaa pois seinästä, että ei mene hajalle - varsinki nettipiuha on tärkein!

Maalla mökillä pelottaa yleensä ku sierrä jyrisee niin kovasti ja räiskii ihan päällä - se ääni on kuin raipan isku! :( Ja tosiaan lieskat iskee pistorasioista joskus..kerran toiselta puolelta huonetta salama tuli pistorasiasta ja lensi huoneen toiselle puolelle toiseen pistorasiaan..ja miehen enoon on tuolla iskenyt salama, mutta se saatiin elvytettyä.

Mun isä on kuulemma nähnyt pallosalaman..en sitte tiedä onko höpöhöpöjä jutellut kun usein saattaa olla vähän lapinlisää jutuissa.. ;)

piparminttu kirjoitti...

Pelätä kunnioittavasti on hyvä termi! Pallosalama, niistä meilläkin aina puhutaan, kait niitä on olemassa. Ei vaan mitään käsitystä mitä ne on.. Pallonmuotoisia? :D

Suvi kirjoitti...

Aikalailla on ukkoset tämän meidän kaupunginkin kiertänyt. Tänään kyllä päivällä jyrisi useammin.

Pallon muotoisiksi (noin jalkapallon kokoiseksi) olen ne pallosalamat aina ajatellut. Pitäisi ehkä ottaa asiasta selvää. Ehkä googlella on vastaus tähänkin.

Päivi kirjoitti...

Minäkin tykkään ukkosista, niissä on vain jotain kiehtovaa vaikka voivatkin olla vaarallisia. Eilen ja toissapäivänä en tosin tykännyt, kun olis pitäny tehdä ulkona tallinpohjia eikä oikein viitsinyt metallilapion kanssa siellä ukkosella heilua...
Pallosalaman on minunkin isäni nähnyt, samoin mummu ja uskon että on totta. Ja tuosta autojutusta sen verran, että just jossain tv-ohjelmassa kerrottiin, että ne renkaat (tai kumpparit ym) eivät eristä salamalta, vaan juju on se auton metallikuori. Se toimii ikäänkuin häkkinä ympärillä (googlaa (Wikipedia): Faradayn häkki). Mutta silloin ei saa niihin metalliosiin koskea!

Suvi kirjoitti...

Ei niitä töitä ole kyllä kiva tehdä ukkosella ulkona. Kiitos tuosta linkistä, täytyykin käydä katsomassa tietoa.